Historia

Professori Pekka-T. Harjola leikkaamassa Meilahden sairaalassa.

Suomen Angiologiayhdistyksen historiikki

Pekka-T. Harjola

Angiologiaan kuuluvat kysymykset liittyvät moniin lääketieteen erikoisaloihin varsin oleellisesti. Luonnollisena seurauksena tästä Meilahden sairaalassa virisi 70-luvun alkupuolella toistuvia keskusteluja poikkitieteellisen yhdistyksen perustamisesta saattamaan eri alojen edustajia yhteen ja helpottamaan alojen keskinäistä vuorovaikutusta. Verisuonikirurgia on keskeisessä asemassa angiologiassa, joten oli luontevaa, että verisuoni- ja koronaarikirurgista toimintaa johtanut dosentti Pekka-T. Harjola, konsultoituaan vielä radiologeja ja kardiologeja, päätti perustaa poikkitieteellisen angiologisen yhdistyksen.

Lumimyrskyisenä iltana, helmikuun 14. päivänä 1974, Helsingin Seurahuoneen 'Takatasku'-kabinettiin saapuivat kokoonkutsujan lisäksi kardiologiaa edustava M.H.Frick Helsingistä, verisuonikirurgiaa edustavat Kyösti Koikkalainen, Björn Lindström ja Pekka Tala Helsingistä sekä Markku Inberg Turusta, radiologiaa edustavat Rolf Köhler, Tauno Mannila, Matti Valle ja Mauri Wiljasalo sekä fysiologian edustajana H.S.S. Sarajas samoin Helsingistä. Kutsun myös saanut T.M. Scheinin oli leikkaamassa Meltolassa, eikä lumimyrskyn vuoksi ehtinyt ajoissa kokoukseen.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Harjola, sihteeriksi Koikkalainen ja pöytäkirjan tarkastajiksi Inberg ja Valle. Yhdistyksen perustamisesta virisi vilkas keskustelu, joka päättyi yksimieliseen päätökseen perustaa Suomen Angiologiayhdistys - Finska Föreningen för Angiologi (Finnish Society of Angiology).

Yhdistyksen säännöissä määriteltiin yhdistyksen tarkoitusperiksi: 'edistää angiologian tieteellistä ja käytännöllistä kehitystä, toimia yhdyssiteenä vastaaviin ulkomaisiin yhdistyksiin sekä valvoa angiologisten potilaiden etuja'. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kokouksia, luentoja, esitelmätilaisuuksia sekä jatkokoulutuskursseja, harjoittaa julkaisutoimintaa ja suorittaa varojen keräystä käytettävissä olevin tavoin.

Muilta osin säännöt, jotka hyväksyttiin yksimielisesti noudattivat yhdistyslain suosittamaa yleistä linjaa. Sääntöjen hyväksymisen jälkeen kokouksen osanottajat allekirjoittivat yhdistyksen perustamiskirjan (poissa ollut Scheinin jälkeenpäin).

Perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen pidettiin Suomen Angiologiayhdistyksen perustava kokous, jossa valittiin yhdistyksen hallitus ja virkailijat:

SAY:n hallitus v. 1974

  • Puheenjohtaja Pekka-T. Harjola
  • Varapuheenjohtaja H.S.S. Sarajas
  • Sihteeri Kyösti Koikkalainen
  • Varainhoitaja Matti Valle
  • Muut hallituksen jäsenet T.M. Scheinin, M.H. Frick, Markku Inberg, Björn Lindström ja Mauri Wiljasalo
  • Tilintarkastajiksi valittiin Rolf Köhler ja Tauno Mannila sekä varatilintarkastajiksi Pekka M. Tala ja Ossi Korhola.

Jäsenmaksun suuruudeksi määrättiin kaksikymmentä markkaa.Se päätettiin pitää jatkossakin niin matalana, että se ei muodostaisi estettä kenenkään liittymiselle mukaan yhdistyksen toimintaan. Rahoitusta yritettiin kohentaa keräämällä lahjoituksia Verohallituksen myöntämän verovapauden turvin. Se ei kuitenkaan ollut kovin tuottoisaa, ennen kuin 1987 eräs eläkevakuutusyhtiö lahjoitti 1 500 000,- (miljoonaviisisataatuhatta) subtraktioangiografialaitteiston hankkimiseksi yhdistyksen käyttöön. Tällä laitteella oli tarkoitus mahdollistaa täysimittainen koronaariohitusleikkaus-ohjelma yksityissektorilla. Yhdistys päätti vuokrata laitteiston Sairaala Mehiläiselle ja varapuheenjohtaja Anssi Sovijärvi neuvotteli yhdistykselle erittäin edullisen kymmenvuotisen vuokrasopimuksen, jonka puitteissa laitteiston hinta korkoineen kuoletettiin yhdistyksen tilille. Tämä teki mahdolliseksi jakaa vuosittain apurahoja yhdistyksen jäsenille angiologiaan liittyvän tutkimustyön tukemiseksi.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkoi Harjola peräti 18 v. ajan. Häntä seurasi Mauri Lepäntalo hoitaen pestiä 10 vuotta. Varapuheenjohtajina toimivat Sarajas, Wiljasalo, Frick, Sovijärvi, Werkkala ja Ulla-Stina Salminen.Sovijärvi hoiti virkaa 8 vuotta ja Werkkala 6 vuotta. Sihteereinä toimivat Koikkalainen (5 v.),Tapani Mattila (9 v.), Jaakko Karumo (1 v.), Salminen (5 v.),O. Saarinen (2 v.), Riitta Lassila (4 v.) ja Pekka Aho (4 v.). Varainhoitajista kannattaa mainita Matti Valle, joka hoiti tehtävää 12 ensimmäistä vuotta sekä häntä seurannut Pekka Keto kahteen otteeseen yhteensä 14 vuotta.

Perustamisen jälkeisessä vaiheessa todettiin, että muissa pohjoismaissa ei ollut vastaavia yhdistyksiä , joiden kanssa olla yhteistoiminnassa. International Union of Angiology'n jäseneksi Suomen Angiologiayhdistys hyväksyttiin 1976 ja jäsenyys lakkasi 1983, kun Union muutti sääntöjään niin, että kansalliset seurat lakkasivat olemasta Unionin jäseniä ja yksittäisten henkilöjäsenten tuli liittyä niin halutessaan Unionin jäseniksi.

Varsinaista toimintaa yhdistys harjoitti pitämällä vuosikokousten (kaikissa myös tieteellinen ohjelma) lisäksi noin kolmekymmentä tieteellistä kokousta tai symposiumia, usein yhdessä teemaan sopivan erikoislääkäriyhdistyksen kanssa. Vieraileviksi luennoitsijoiksi kutsuttiin alan ulkomaisia eksperttejä.

Tämän tekivät mahdolliseksi sponsorit, jotka auliisti tukivat useimpien kokousten järjestelyjä. Sponsoreista erikoisesti mainittakoon Boehringer Ingelheim (Panfarma) ja MSD. Edelleen osallistuttiin moniin Lääketiede-päiviin soveltuvin aihein, sekä järjestettiin useita 'post graduate'- kursseja käytännön verisuoni- ja koronaarikirurgiassa.

Vuosien kuluessa yhdistyksen jäsenmäärä on kohonnut kahdeksastakymmenestä noin kahteensataan. Kunniajäseniksi hallitus on kutsunut Pekka-T. Harjolan, Björn Lindströmin, Mauri Lepäntalon ja M.H. Frickin.

Perustamiskirja