Angiologiaan kuuluvat kysymykset liittyvät moniin lääketieteen erikoisaloihin varsin oleellisesti. Luonnollisena seurauksena tästä Meilahden sairaalassa virisi 70-luvun alkupuolella toistuvia keskusteluja poikkitieteellisen yhdistyksen perustamisesta saattamaan eri alojen edustajia yhteen ja helpottamaan alojen keskinäistä vuorovaikutusta. Verisuonikirurgia on keskeisessä asemassa angiologiassa, joten oli luontevaa, että verisuoni- ja koronaarikirurgista toimintaa johtanut dosentti Pekka-T. Harjola, konsultoituaan vielä radiologeja ja kardiologeja, päätti perustaa poikkitieteellisen angiologisen yhdistyksen.

 

 

“Lumimyrskyisenä iltana, helmikuun 14. päivänä 1974, Helsingin Seurahuoneen 'Takatasku' -kabinettiin saapuivat kokoonkutsujan lisäksi kardiologiaa edustava M. H. Frick Helsingistä, verisuonikirurgiaa edustavat Kyösti Koikkalainen, Björn Lindström ja Pekka Tala Helsingistä sekä Markku Inberg Turusta, radiologiaa edustavat Rolf Köhler, Tauno Mannila, Matti Valle ja Mauri Wiljasalo sekä fysiologian edustajana H. S. S. Sarajas samoin Helsingistä. Kutsun myös saanut T. M. Scheinin oli leikkaamassa Meltolassa, eikä lumimyrskyn vuoksi ehtinyt ajoissa kokoukseen”.

 

Ajankohtaista

Kevätkokokous 2017

30.3.2017
Suomen Angiologiayhdistys (SAY) ja Suomen Verisuonikirurginen Yhdistys (SVKY) järjestävät 30. -31.3. kaksipäiväisen koulutustapahtuman "PULLISTUVA AORTTA", joka käsittelee aorttakirurgian uusimpia trendejä ja tuulia.

Vuoden 2017 apurahat

12.1.2017
Vuoden 2017 tutkimusapurahojen haku on käynnissä. Hakuaika päättyy 3.2.2017 klo 12.00.

Suomen Angiologiayhdistyksen vuosikokous 2106

1.4.2016
Angiologiayhdistyksen vuosikokous sekä iltapäiväsymposium järjestetään pe 1.4.2015 Kalastajantorpalla. Tieteellinen ohjelma keskittyy keuhkoembolian nykydiagnostiikkaan ja hoitoon. Kansainvälisen katsauksen ohjelmaan tuo Professori Stavros Konstantinides. Hänen yli 200 julkaisua ja 25 oppikirjan kappaletta ovat keskittyneet tromboosin patofysiologiaan sekä laskimoperäisen tromboembolian hoitoon. Hän on toiminut ja toimii edelleen useissa kansainvälisissä työryhmissä, mm. v. 2014 puheenjohtajana Euroopan Kardiologisen seuran (ESC) työryhmässä, jonka laatimat ovat nykyiset akuutin keuhkoembolian hoitosuositukset.